Ai, ai, ai, sattuu ja koskee,
kutittaa kurkkua, suuta ja poskee.
Ensin sairastui Jami, sitten kettu ja virtahepo,
lääkkeeksi määrättiin jätski ja lepo.
Vaikka kodistamme tuli taas sairastupa,
onneksi silti leikkiä on lupa.
Jos toiveen yhden joku toteuttaa vois,
ajaisimme tämän ikävän rokon meiltä pois!
-Taru Isoviita-
Lapsilla on sitten uskomaton kyky sairastaa. Vaikka koko keho olisi ikävän rokon vallassa, niin silti jaksetaan leikkiä ja touhuta. Vauhti on kyllä normaalia rauhallisempaa ja leikitkin pohjautuvat pitkälti
sairastamisen maailmaan. Meillä parvorokkoon sairastuivat Jamin kanssa myös ketunpoika ja virtahepo, joita on ahkerasti hoidettu ja lääkitty.
Omat toimintatavat näkyvät joskus liiankin hyvin lastenleikeissä, uhkailu, kiristys ja lahjonta toteutetaan myös ketunpojalle, joka ei halua ottaa lääkettä. Mhh, olisikohan joku toinenkin tapa hoitaa asioita?? -no, eihän suutarin lapsella kuulukkaan olla kenkiä :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti