Kävin eilen illalla elämäni ensimmäisessä kirkkokonsertissa. Suuria tunteita ja kylmiä väreitä odottaen pakkasin laukkuuni paketillisen nessuja. Ohjelmassa oli siis Tomi Metsäkedon konsertti.
Artisti oli minulle ennestään kyllä kovin tuntematon, tiesin kyllä jotain ja olin kuullut joitain kappaleita. Mutta kuitenkin odotin -siis niitä tunteita.
No, eipä niitä sitten harmikseni kuulunutkaan. Liekö johtunut suurista odotuksistani, Tomin huonosta small talkista, liiallisesta italiankielisestä tulkinnasta vai mistä..
Mutta tänään niitä tunteita sitten tuli senkin edestä ja huomattavasti suurempia kuin olisin odottanut.
Nimittäin hammas, esikoisen ensimmäinen irronnut hammas. No nyt niille nessuille tuli käyttöä!
Näin ollen Hammas vastaan Tomi Metsäketo 1-0.
Tämä äiti lähtee nyt ekaa kertaa elämässään hammaskeijun tehtäviin... -niisk, on se iso poika jo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti